Oikeudenkäyntikuluista – valtion oikeusapu ja oikeusturvavakuutus

Oikeudenkäyntikulut pelottavat monia. Pelko kalliista juristin laskuista on varmasti suurimpia syitä sille, miksi monet eivät uskalla ottaa asianajajaan yhteyttä. Pelätään, että ulkopuoliseen asiantuntija-apuun kääntyminen vie vararikon partaalle. Tämä pelko on kuitenkin monilta osin turha.

Asianajajan velvollisuus on aina ensimmäisenä selvittää, onko asiakas oikeutettu valtion oikeusapuun tai onko hänellä oikeudenkäyntikulut kattava oikeusturvavakuutus. Lisäksi lähtökohtaisesti aina alkuneuvottelu ja yhteydenotto asianajajaan on maksuton eli kenellekään ei lähetetä laskua tämän tietämättä.

Valtion maksuton oikeusapu on tarkoitettu vähävaraisille ihmisille, jotka tarvitsevat oikeudellista apua. Oikeusavun saamisen määrittää hakijan taloudellinen asema eli tämän kuukausittain käytettävissä olevat varat ja varallisuus. Oikeusavun hakijan tuloista vähennetään välttämättömät menot kuten asumismenot, päivähoitomaksut ja ulosottosuoritukset ja lasten elatusmenot. Asianajotoimistot huolehtivat useimmiten asiakkaan tulojen selvittämisestä ja varsinaisen oikeusapuhakemuksen tekemisestä.

Oikeusapu myönnetään korvauksetta, mikäli hakijan käyttövara on yksinäisellä henkilöllä enintään 600 euroa. Mikäli hakijan käyttövarat on suuremmat, hän on oikeutettu saamaan oikeusapua osakorvausta vastaan. Tämä tarkoittaa, että asiakas maksaa tietyn prosenttiosuuden asianajajan palkkiosta. Tämä omavastuu vaihtelee 20 ja 75 prosentin välillä. Mikäli henkilön kuukausittainen käyttövara on yli 1.300 euroa, hän ei voi saada oikeusapua.

Asianajajan tehtävä on aina ennen toimeksiannon vastaanottoa ja työskentelyn aloittamista selvitettävä asiakkaalle, onko hän oikeutettu oikeusapuun korvauksetta tai omavastuulla. Asiakkaalle ei saa ikinä tulla yllätyksenä, minkälaiseen kuluvastuuseen hän toimeksiannosta sopiessaan voi joutua.

Oikeusturvavakuutus on oikeusapuun nähden ensisijainen keino saada oikeudenkäyntikulut korvatuiksi. Oikeusturvavakuutus sisältyy suurimpaan osaan kotivakuutuksista. Oikeusturvavakuutuksiin sisältyy kuitenkin suurempia rajoituksia kuin valtion oikeusapuun. Lähtökohtaisesti oikeusturvavakuutus kattaa oikeudenkäyntikulut, jotka aiheutuvat rikoksen asianomistajalle tai riita-asian osapuolelle. Oikeusturvavakuutuksen ulkopuolelle on useimmiten suljettu rikosasian vastaajat sekä lapsen asumista, huoltoa ja tapaamisoikeutta sekä elatusta koskevat asiat.

Oikeusturvavakuutus kattaa vakuutetun oikeudenkäyntikulut. Vakuutukseen sisältyy usein omavastuuosuus, mikä on tavanomaisesti 15 prosentin luokkaa. Omavastuuosuus on mahdollista saada katetuksi valtion oikeusavusta. Tällöin edellytyksenä on, että vakuutuksenottaja olisi oikeutettu oikeusapuun ilman omavastuuosuutta. Oikeusturvavakuutuksiin liittyen on lisäksi tärkeä huomata, että ne eivät lähtökohtaisesti korvaa vastapuolen kuluja. Näin ollen riita-asiassa on mahdollista, että jutun hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, vaikka saisikin omat kulunsa oikeusturvavakuutuksesta katettua.

Asianajajia sitovien tapaohjeiden mukaan asianajajan on aina oma-aloitteisesti annettava asiakkaalle tieto mahdollisuudesta saada asianajokulut katettua oikeusturvavakuutuksesta tai oikeusavusta. Asianajajat myös selvittävät ja hoitavat oikeusturvailmoitukseen ja oikeusapuun liittyvät hallinnolliset toimenpiteet.

Näin ollen oikeudellista apua tarvitseva henkilö voi hyvillä mielin kääntyä asianajotoimiston puoleen. Toimisto selvittää asiakkaan puolesta, voiko hän saada kulunsa katettua vakuutuksesta ja valtion oikeusavusta. Vasta tämän jälkeen viimesijainen vaihtoehto on, että asiakas vastaa itse kuluistaan. Tällöin riita-asioissa pääsääntönä on, että jutun hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan voittajan oikeudenkäyntikulut.